torstai 24. huhtikuuta 2014

Numero uno


Ei ensimmäinen etsintä, mutta ensimmäinen löydös.

Ehkä etsintä nro 5. Tätä käytiin katsomassa jo aiemmin tänä keväänä, mutta kivien väleissä oli jäätä ja arveltiin että kätkö on jäänyt jään piilottamaksi. Oltiin oikeassa.


Nimet sitten vaan vihkoon.




Minulla on varmaan liian monimutkaisesti ajattelevat aivot näihin kätköjen etsintöihin. Olen kyllä muutenkin sellainen hidas pohdiskelija, ennemmin kuin toimija. Useampi "ihan selkeäksi" kuvailtu kätkö ei ole avautunut. En ole nähnyt alueella mitään selvää kohtaa. Onneksi on näitä apuetsijöitä, joita ei sinällään edes kiinnosta löydetäänkö jotain vai ei. Kunhan saa kiipeillä ja juosta ulkona, eväätkin on aina plussaa. Itselle tämä tuo mielekkyyttä mennä uusiin metsiin, tai niihin vanhoihin tuttuihin. Reittivalinnatkin on erilaisia kun etsii kätköä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti