Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nasu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Nasu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. marraskuuta 2015

Raitapaita 10 vuotta

Meilläkin on ekat joulupiparit jo leivottu.
Nasu-napero, viettää jo kymppisynttäreitä! Nimen Nasu sai Nalle-Puhista, kun sattui syntymään viirullisessa paidassa. Nasu on terve ja virkeä 10-vuotias, ja viettää opintolomaa Kuusankoskella mummolassa. Onnea myös Nasun sisaruksille, toivon kaikille vielä terveitä vuosia eteenkin päin! Topi veikkaa muistelemme lämmöllä.

Pitkä blogitauko johtuu siitä, että aika ja ajatukset ovat kaikessa muussa. Opiskeluissa ja perheen arjessa. Ensimmäinen työharjoittelu on takana terveyskeskuksen akuutilla osastolla ja se oli samaan aikaan tosi hauskaa ja raskasta, kun kaikki oli uutta. Oli antoisaa olla taas opiskelijan roolissa, on niin kivaa päästä tutustumaan eri paikkoihin, kun työelämässä sitä helposti vakiintuu yhteen paikkaan. Etusijalla jäi kiva mieli, vaikka olenkin ollut ihan poikki sen jälkeen. Olin taannoin myös päivän kouluterveydenhoitajan matkassa. Voi niitä terveydenhoitajan seinällä olevia julisteita ja ihania yläkoululaisia! Se opintopäivä ei helpottanut yhtään päätöstä siitä, mitä minusta tulee isona.
Opiskellessa on viikkoja, kun tuska ja epätoivo hiipii harteille, välillä tuntee itsensä tosi tyhmäksikin, kun ei meinaa muistaa ja oppia. Sitä tietoa tulee koko ajan niin paljon. Epämukavuusalueella siis heilutaan, muodikkaasti.

Koirat "vain" lenkkeilevät. Tai siis Coco lopetti juuri lenkkeilykauden. Tai ainakin harkitsee sen lopettamista. Tossut ei käy, eikä puvut. Vain yksi pusero on toistaiseksi kelvannut, jossa kehtaa liikkua. Muissa tapahtuu muuttuminen patsaaksi. Plaah. Hauska, söpö tyyppi kuitenkin! Leikkisä ja reipas. Toiset juoksut ovat juuri päättyneet. Gizmo on ollut paljon hölkkäkaverina, se on sen mielestä supersiistiä ja tärkeää. Haaste on lähteä suhtkoht rauhallisesti lämmitellen liikkeelle, kun toinen pinkoo nelivetoa alkumatkan, ennen kuin enimmät höyryt helpottaa.

Jalkapallo kuuluu perheen arki -osioon. Sain hienon tunnustuksen taannoin kauden päättäjäisissä :) Vanhakin oppii! Ja arjen kaaosta vaan jaksaa paremmin, kun käy välillä ulkona ja puhuu ihmisille.




torstai 12. maaliskuuta 2015

Opintokiireitä

Kuten arvelinkin, opintojen aloituksen myötä ei välttämättä löydy aikaa päivittää blogia. Sinällään se, että kalenteri on täynnä, ei ole mitään uutta minulle. Vuosien ajan on ollut viikottain harrastuksia. Muistan että joskus ala-asteella se alkoi. Pianotunnit, klarinetti, jalkapallo, karate, hepostelut, puput, laulutunnit... Olisin aina halunnut harrastaa enemmän kuin viikossa oli tilaa. Yläasteella näistä oli taukoa.

Nyt opintojen alussa energiaa on mennyt paljon sivuaviin asioihin, kuten ohjelmien haltuun ottoon, kirjojen hankintaan, ym. selvittelyyn. Jatkossa on onneksi näiltä osin helpompaa. Tässä parin kuukauden aikana on jo palautettu useampi tehtävä, suoriuduttu anatomian ekasta tentistä ja matikan testistä.

Opintojen aloitus ajan käytön rajoituksineen ei ole kuitenkaan tuntunut kovin pahalta. Työssäkäynnistä voisin kyllä luopua. Mutta toisaalta tilipäivä tukee kivasti elämän eri osa-alueita, ja sitä kautta helpottaa opiskelua. Olisi kiva keskittyä täysillä pelkästään opintoihin, siis jos voittaisi lotossa tms.

Jos jokin tällä hetkellä harmittaa, niin se, että on vaikea löytää sopivaa tokokoepäivää Gizmolle. Eli pienet on harmit.

Gizmo ja Coco


Coco tapaamassa sukua. Taitaa olla tuo eka "mötikkä".


Mangokakkua talvilomalaisille.

Eilen käveltiin Mäntsälän keskustaan, poimittiin vuoden eka kätkö ja ostettiin kaupasta Dumle snacks -pussi. Matkalla bongattiin kiireisiä muurahaisia ja leskenlehden nuppuja. Koirat kuraantuu joka lenkillä, mutta toistaiseksi pellolla on sen verran lunta, että hetken riehumisen jälkeen sieltä tulee onneksi puhtaita koiria pihaan. Samaan päivään kun mahtui aamukahvi vuoteeseen 6-vuotiaan toimesta, leivottiin yhdessä sämpylöitä, useampi jakso lempisarjoja netistä, niin näillä boosteilla voisi avata taas koulukirjoja.

Kätköetappi

Muurahaiset työn touhussa!


-Vähän lämmintä.

"Puhdistus"


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Eräänä kauniina päivänä...






En voi sille mitään, mutta tästä kuvasta tulee mieleen muistokirjoitus,
kuva vanhainkodin kotisivuilta tms.

Tämä kaveri onnistui säikäyttämään polulla, maastoutuu erittäin hyvin.
Oli onneksi jo aika jähmeä.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Halloweenia!


Oli pakko antaa karkki. Sympaattinen ilme on suurta valhetta.

Meillä on kotona yksi pyhäinpäivän nimpparisankari, johon uppoaa halloweenteema!
Arvelin että Jackin päänsisältö olisi jotain oranssia.

Bortsujen mielipide leipomiseen ym. askarteluun:

Tylsää. Vieläkö jotain?
Kuvasta voi kuulla huokauksen.

Ja sitten vielä tämä. Halloween aiheesta hieman sivuraiteelle. Viime viikonlopun kiipeilyreissu tuli kalliiksi, kun poikettiin verkkokauppaan. Olen pohdiskellut tätä ostosta ehkä jo parin vuoden ajan, ja nyt en tiedä miten olen voinut olla ilman! Tämä ei ole edes tehokkain malli, mutta pärjää meidän raskaansarjan testilaboratoriossa hienosti, en ole turbotehoakaan vielä tarvinnut. Akku riittää hyvin meidän pienen asunnon pikaimurointiin. Ja tekee mieli imuroida joka päivä...!!


Dyson DC45 Up Top


Suulakkeissa löytyy valinnanvaraa.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Gizmo 2 vuotta!


Kaksi vuotta takaperin, pennut vuorokauden iässä.

Gizmo 2-vuotias!

Nasu 2014

Gizmon harrastuksiin kuuluu edelleen temput. 
Alla treenaillaan kehon hallintaa:




torstai 7. elokuuta 2014

Suunnittelematon tauko



Mistä on hyvä blogitauko tehty?


Mansikkalaatikoista, grilliruoasta, jätskistä.

Uimarannoista, hölkkäkilometreistä, kätköilystä, jalkapalloilusta. 

Helteessä löhöilystä.

Läheisistä, vanhoista kavereista, uusista tuttavuuksista.

Suunnittelemattomuudesta.

Pakatuista kasseista, pyykkipusseista.


Helteen ohella mieltä on lämmittänyt kasvattien hyvät tulokset. Trin (NasuxEnnis) lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Ennen (NasuxEnnis) lonkat B/B ja kyynärät 0/0. Enne nousi myös kesän aikana agilityn 2-luokkaan!!


Tässä kuvia meidän kesän touhuista:

Schipperkejoukkueella leikkimielisessä agirotu -kilpailussa


Varjo oli päivän sana.




Viime viikolla bongattiin kolme kätköä tiimillä kaksi äitiä ja kolme mukulaa. Kiitos seurasta!
Kätkö-löytö-itseluottamus nousee...!

Useampi kätkö on itseasiassa löytynyt helponlaisesti hakemalla nollapistettä, vaikka epäilin ettei kännykkä antaisi kovin tarkkaa sijaintia.




Koria

Kahvila upeissa jokimaisemissa 


"Konut tählet", tähtitorni Jaala



Näiden kolmen kanssa tuli eilen aamulenkillä loggailtua yksi kätkö.
Perusposetus kätköpurkilla!


Nautitaan helteistä ja tuulen tuoksuista.
Nasu ja Gizmo



Onni on pikkuveli, jonka jalka kasvoi isommaksi kuin minun.



Päätin keväällä, että voisin pitää kesän agilitytaukoa, kun kuitenkin reissataan niin paljon. Kuinka ollakaan, kalenteriin ilmestyi uusi vanha laji! Enimmäkseen olen liikkunut monen vuoden ajan liikuttaakseni koiria. Tämä on nyt sellainen oma juttu, ilman koiria. Hyvää vaihtelua yksinäisiin lenkkeihin ja palloa voi potkia missä vaan, milloin vaan.


Blogihiljaisuus todennäköisesti jatkuu vielä, sillä elokuullekin on reissua suunnitteilla.



torstai 5. kesäkuuta 2014

Ihan metsässä


Otsikko olisi voinut olla myös "jotain valkoista". Kasvit asettuvat esille huomattavasti paremmin kuin koirat. Nasu ja Gizmo keskittyy metsässä juoksemiseen, Herkku omaan tapaansa kerjäämiseen. 



























"Nää on pala kakkua vaan!"


Nasun toinen rallittelukerta on takana. Tässäkin lajissa voi todeta, että minä itse tarvitsen enemmän toistoja kuin koira. Mutta onneksi Nasu on ihan yhtä innoissaan jokaisella... uudella kymmenellä toistolla :D Tokosta on tässä paljon hyötyä, kunhan vaan itse oppisin näitä uusia sääntöjä ja tapoja, jotka eroavat tokokokeista. Treeni on tehnyt hyvää Nasulle. Maltti on kasvanut, eikä sekunnissa tarjota koko temppukavalkadia. Sieltä on nimittäin melko vaikea poimia sitä oikeaa toimintoa...! Palkkana on omat kuivanappulat, joten palkkaa ei voi paljon huonontaa, mutta nekin meinaa olla ihan liian hyviä.

Muutoin tämä viikko on kulunut jalkapallokoulun parissa. Meidän kalenteriin taisi tulla uusi harrastus!






tiistai 27. toukokuuta 2014

Ihanat helteet


Mitähän nämä kaksi mahtaa päivystää?
 
Heti risukon takana on pari lammikkoa, joissa koirat pääsevät uimaan ja muutenkin riehumaan. Se selittänee portilla haaveilun. Tosin pojan sanoin, koirat haisee sammakonkudulle uinnin jälkeen. Mutta eipä se niitä näytä haittaavan.
 
Itsekin ehdin heittää talviturkin kuumilla keleillä. En kuulu lämmöstä valittajiin, vihdoin voi nukkua ilman villasukkia :) Eli toivon että nämä viileät kelit taas lämpenevät pian.
 
Kuuma viikonloppu meni koirattomissa menoissa. Saimme majapaikan Hervannasta ja lauantaina kävimme katsastamassa Andy Warholin näyttelyn. Loppupäivä kului leppoisasti Koskipuistossa, joka oli täynnä vilttejä. Shortseilla pärjäsi aamuyöhön asti, ihan parhautta!
 
Alan olla aika varma, että Nasun agility jatkuu vain treenin muodossa silloin tällöin, ilman kisatavoitteita. Treenailemme niin vähän, että kisasuoritus on vain maksettu harjoitus ilman tuloksia, joten itselleni se tuntuu turhauttavalta. Minulla ei kuitenkaan ole motivaatiota treenata ja kisata agilityssä selvästi enempää. Ainakaan nyt. Voimme jatkaa treenailua silloin tällöin samaan malliin, rimojaakaan ei sitten tarvitse laittaa tappiin asti.
 
Nasulle on hieman muutakin suunnitteilla. Ilmoittauduin rally-toko ryhmään ja ryhmä kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Nasu oli ihan liekeissä. Minustakin oli kivaa olla sen kanssa kaksin, onhan Nasussa jo aikuisen koiran älyä, vaikka joukossa aina tahtoo tyhmyys tiivistyä. Katsotaan saataisiinko tästä meille uusi mielekäs laji, joka toisi Nasulle aivojumppaa päivittäisiin rutiineihin. Voisihan sitä kokeilla myös muitakin erilaisia juttuja lyhyillä kursseilla.
 
 

lauantai 10. toukokuuta 2014

Tilauksesta

Pitäisi kuulemma kirjoittaa positiivisempia juttuja. Olen oikeasti perusluonteeltani tosi positiivinen, eikä tämä perustu pelkästään omaan arvioon, vaan olen myös kuullut siitä. Vai onkohan se kauniimpi ilmaisu "onnelliselle"? No olen varmaan myös vähän onnellinen välillä. Itse yritän ajatella että boheemi ja positiivinen :D. 

Mutta tässä tulee nyt oikein lista positiivisia juttuja:

Olen tosi ylpeä Gizmon siskosta Ennestä joka on jo avannut agikisauran nuorella iällä!! Myös Gizmon toinen sisko on avannut kisauran, "Even" koirille ihan uudessa lajissa canicrossissa. Mindi sijoittui isännän kanssa toiseksi heti isomman koiran perään. Toki useampi on koirinensa hölkkäillyt, mutta kisoissa ei ole kukaan juossut. Positively positive!


Tänään oli hyvä päivä, vaikka meidän kasvistreffit kutistuikin "vain" Nasu-Ennis -pentujen treffiksi. Oli kivaa, koirien osaaminen oli laadukasta, perusasiat on kunnossa ja silloin on helppo kokeilla uusiakin juttuja! Kiitos kaikille! Harmi että hovikuvaajat loistivat poissaolollaan, joutuu tyytymään taas kännykkälaatuun. Voisin mielelläni sponsoroida pojalle valokuvaus-, kotisivu- ym. harrastusta, innostuisikohan hän kun ikää tulee lisää...


Ei me oikeesti mitään treenattu,
tapaamisen teemana oli vaan mustat housut ja siniset paidat

Paikallaolotkin on niin ja näin, tarvittiin kuvaan "pack leader"

Meille uusi taksi, ihan kiva juttu tämäkin


Treffien jälkeen päädyttiin lenkittämään vielä omia koiria eräälle kätköpaikalle. Tätäkin käytiin katsomassa aiemmin keväällä, silloin ei onnistanut. Tällä kertaa kätkö löytyi kohtuullisen nopeasti, alkaakohan minun kätkövainu kehittyä! Erittäin positiivista ja kannustavaa!




Löytöjä kiven alta

Löytöjä kiven päältä


Ja nyt odotan niitä Euroviisuja. Positiivisin ja avoimin mielin, onnellisesti ajattelen että ensi vuonna viisut on Suomessa. Se pohdiskeleva realisti sanoo että ne on Itävallassa. Molemmat ovat lyöneet vetoa, osuukohan kumpikaan oikeaan...

torstai 24. huhtikuuta 2014

Numero uno


Ei ensimmäinen etsintä, mutta ensimmäinen löydös.

Ehkä etsintä nro 5. Tätä käytiin katsomassa jo aiemmin tänä keväänä, mutta kivien väleissä oli jäätä ja arveltiin että kätkö on jäänyt jään piilottamaksi. Oltiin oikeassa.


Nimet sitten vaan vihkoon.




Minulla on varmaan liian monimutkaisesti ajattelevat aivot näihin kätköjen etsintöihin. Olen kyllä muutenkin sellainen hidas pohdiskelija, ennemmin kuin toimija. Useampi "ihan selkeäksi" kuvailtu kätkö ei ole avautunut. En ole nähnyt alueella mitään selvää kohtaa. Onneksi on näitä apuetsijöitä, joita ei sinällään edes kiinnosta löydetäänkö jotain vai ei. Kunhan saa kiipeillä ja juosta ulkona, eväätkin on aina plussaa. Itselle tämä tuo mielekkyyttä mennä uusiin metsiin, tai niihin vanhoihin tuttuihin. Reittivalinnatkin on erilaisia kun etsii kätköä.