torstai 19. joulukuuta 2013

Licence to jump!

Melkein kaksi kuukautta sitten napsitut luustokuvat tulivat kirjaimina takaisin. Gizmon lonkat ja kyynärät ovat A/A ja 0/0, Nipsu siskon B/A ja 0/0. Jatkamme iloisina harjoituksia. Näitä pätkiä olen ottanut joskus syksyllä, mutta ovat jääneet koneelle... 





Voin sanoa, että ennen luustotutkimuksia monesti mietitytti, miltä luusto näyttää. Gizmo remuaa päivittäin aikuisten koirien kanssa, juoksee metsässä niska menosuuntaan päin ja on loikkinut meidän aidan yli edes takaisin alle 5 kuukauden iästä asti. Pentuaitauksesta se mätkähti lattialle, kun kiipesi aidan yli, ollessaan alle 5 viikkoa. Sinnikäs syntymästä asti. Toisten tielle jumiutunut, elvytetty pentu. Olen koko ajan ajatellut, että erilaiset tasapainoilut ja kehonhallintatemput on sille vain turvaksi :)

Tässä vielä meidän joitain viime viikkojen treenejä. Hitaasti mutta varmasti... keppien lähetyksissä olen viime aikoina seisonut vain paikoillani, sillä huomasin alitajuisesti auttavani sisäänmenokulmia. Takaakierto ON vaikea, heti kun tulee minun liikettä yhtään enempää, Gizmo kiertää koko esteen. Serpentiini ON vaikea, kun näkyy putken suut niin ne imaisevat, ensin aivot, ja sitten koko koiran. Teen varmaan jatkossa ilman putkia, kunnes alkaa sujua paremmin. Wrappeja tehdään 50 cm:n korkeudessa, muutoin 45 cm.


Lähestyvä joulu on kieltämättä kuitenkin vähentänyt aikaa koirien kanssa. Tai ei ehkä aikaa koirien kanssa, mutta aikaa tietokoneella videon muokkauksen tai blogittelun merkeissä. Pidän joulun valmistelusta, on kivaa ostaa lahjoja, paketoida, askarrella... vähemmälläkin pääsisi mutta kun vaan tekee mieli väsätä kaikenlaista. Ihmeellinen joulumieli. Ihan pakonomainen.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Mitäs tämä on?




Tästä lisää myöhemmin. Saa toki arvata :) Voin vaikka lahjoittaa oman palasen oikeasta vastauksesta...

Hitaan aamun tunnelmissa harjoittelen iPad minin käyttöä. Pakkasin sen jo muutamaksi viikoksi takaisin laatikkoonsa, kun en omassa arjessa oikein nähnyt sille tilaa. Mutta ehkäpä... Ainakin ruoka- tai leivontaresepti on kätevä ottaa netistä esiin iPadilla, keittiössä. Toki laite on sitten jossain sivupöydällä, ettei saa osaansa rasvaroiskeista ym. Aamupalallakin on ihan näppärä selata uutisia ja tietysti tsekata Facebook. Käteni on löytänyt nopeasti napakan iPad -otteen.
Onneksi pikkurillin viimeinen nivel on hieman taittunut molemmissa käsissä, se auttaa otteessa. Löysin sille tarkoituksen? Käyrä piipparilli on ollut ainakin jo vaarin vaarilla. Sukupolvien jalostus kohti skifiaikaa.


Näissä merkeissä, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!