Sitä samaa

Kun ei olla tehty mitään erityistä, niin ehkä siitä syystä ei ole tullut blogiinkaan kirjattua mitään.

Lähinnä olen yrittänyt keskittyä (juoksu)kontaktitreeneihin, tai ehkä enemmän energiaa on mennyt tarvittaviin tarvikkeisiin. Melkoisen työlästä on, verrattuna 2o2o treeniin, eikä jää kaivertamaan itsetuntoa jos luovutan jossain kohdassa. Mutta ei nyt vielä :) Haluaisin tosiaan oppia tekniikan.

Lampailla kävimme Gizmon kanssa toissa viikolla, pyöröaitauksessa harjoiteltiin suunnan vaihtoa ym. alkeita. Gizmo ja lampaat on minusta hyvä yhdistelmä tälläiselle aloittelijalle, Gizmolla on ajatus ja korvat (ainakin toistaiseksi) mukana.

Päätin jatkaa Trkmanin ryhmässä samojen agilityn alkeiden (Foundations class) parissa kuin keväällä. Kurssi antoi enemmän kuin ehdittiin sisäistää, joten paljon jäi vielä tekemättä. Rimoja nostetaan hitaasti, minusta on hyvä että joku valvoo sitäkin (joku muukin kuin minä). Keppejä ja kontakteja jatketaan kurssin aikana. Olen oikein tyytyväinen että Gizmon alkeet on tehty Silvian opissa, kun koirasta näkyy oma ajattelu, into, itsenäisyys, mutta samalla kuuliaisuus. Tämä tapa tuntuu sopivan meille. Kurssille ehtii vielä mukaan, suosittelen kaiken tasoisille :)! Erittäin antoisaa on taas katsoa toistenkin videoita, siitä saa ideoita ja oppia.

Meidän lähtötaso -video:

Gizmo muuten täyttää lauantaina vuoden... aika on mennyt mielettömän nopeasti! Nyt alkaa jännittää tulevat luustokuvat.

Nasun kanssa juostiin muutama startti, mutta eipä niistä mitään kerrottavaa jälkipolville. Yksi video löytyy FB:stä. Odottelen että minun oma pää joskus kehittyy riittävälle tasolle... Ja yritän sillä aikaa vakuuttaa itseäni kuten usein muille sanon: Jossain vaiheessa "melkein-tulokset" muuttuu tuloksiksi. Onneksi on kasapäin kannustavia suomalaisia sanontoja, kuten... poikkeus vahvistaa säännön...hehehee!

Dobosta sen verran, että jos siihen tökkää terävällä kepillä, se puhkeaa. Rest In Peace. Mutta ihan kiva sillä oli treenailla silloin tällöin vaihteluksi. Täytyy rehellisesti sanoa, että jumppasin yksin niitä juttuja selvästi enemmän, kuin mitä jaksoin koiria siinä pyörittää. Mutta katsotaan nyt saisko sitä vielä paikattua jotenkin... Tilaa se vei, siitä se oli kyllä kieltämättä hyvin epäkäytännöllinen.

Sytyttelyä pentutreffien merkeissä

Aurinkoinen lauantai 8.6. meni hyvässä seurassa Lopella. Nasu x Ennis -pennuista 6 oli paikalla, ja Nasukin pääsi muistelemaan lampaiden hallintaa. Pennuista Sheri ja meidän Gizmo oli käynyt lampailla aiemmin, muut olivat ensimmäistä kertaa. Myös useammalle omistajalle tämä oli ensimmäinen kosketus rodun alkuperäiskäyttöön.

Pennut kiinnostuivat lampaista ja selvästi niitä tarvittavia palikoitakin tuli esille. Gizmo yllätti minut hallittavuudellaan! Lopuksi Gizmo kulki jo ihan mukavasti isolla laumalla ja ohjaus pelasi. Se oli aika rentona, asenne vaikutti hyvältä. Nasukin oli oikein pätevä, vaikka taukoa edellisestä kerrasta on kertynyt. Ne oli tavallaan samalla tasolla :D

Tietenkin taas herää kiinnostus treenata vähän enemmän, kun näkee että koirat haluavat tehdä ja ovat ohjattavissa. Mutta mahdollisuudet on rajalliset, harjoituspaikkoihin on matkaa ja se vie aikaa ja rahaa. Eli todennäköisesti emme ainakaan tänä vuonna pääse harjoittelemaan säännöllisesti.

Tein pienen koosteen, johon yritin saada kaikkien pentujen sytyttelystä pätkän (Gizmo ja Nasu on lopussa):

Sytyttelyä osa 2

Vähän sekosin jo viikoissa ja hyppäsin yhden viikon yli Gizmon kasvuvideoissa. Asia on nyt korjattu. Luulin myös, että Gizmo on MELKEIN 5 kuukautta.

Tämänkertainen video on otettu jo viikko takaperin perjantaina, Primal Sense Farm:in paimennustunnilla. En vain saanut aikaiseksi tiivistää sitä. Videolta näkyy nyt alun humputtelua, ja sitten sitä innostusta, ja pari oivallustakin. Jatkossa Gizmo on liinassa ja harjoitellaan hallintaa.

Videolta on leikattu pois niitä kohtia, kun yritin lassota talutushihnalla yhden lampaan, tai kun kaaduin ja hädin tuskin vältin yhden lampaan liiskaamisen alleni. Onkohan eettisesti oikein päästää minua sinne aitaukseen enää?

Gizmon paino oli 9,9kg viikolla 22, eli noin 5 kuukauden iässä. Se syö mielestäni paljon, mutta on hyvin hoikkaa mallia. Edelleen puhinat eri tilanteissa jatkuvat, mutta osaan jo arvailla ja ennakoida. Namit (eli oma ruoka) kääntää yleensä huomion pois puhinakohteista. Gizmo karkailee jatkuvasti pihasta aidan yli, eikä se voikaan olla siellä valvomatta.

Foundations class:in läksyjä ollaan sen verran tehty, että vähän ollaan ulkona leikitty ja viety cik/cap:ia eri paikkoihin. Tutkailin myös puomin alastulon mittoja... Ja puoliso lupasi hoitaa loput!! Rakkaus lisääntyi heti!

Lampaita laskemassa

Perjantaina tuli 16 viikkoa täyteen ja "synttärin" kunniaksi Gizmo pääsi Tri-veljen kanssa tutustumaan lampaisiin. Lampaita ohjaili aikuinen osaava koira ja pennut pääsivät vuorollaan  sekaan pyörimään. Ensimmäisellä kierroksella molemmat olivat vähän kummissaan, kun ei tullutkaan ohjeita tekemiseen. Lampaat ja vieras koira kiinnosti ja samaan aikaan jänskätti. Toisella kierroksella molemmat pennut olivat jo iloisia ja vapautuneempia.

Kiinnostus ja rohkeus lampaita kohtaan lisääntyi. Se oli hyvä aika lopettaa ja jättää ajatus lampaista sulamaan. Keväämmällä sitten uudestaan! Suosittelen Vantaalla sijaitsevaa Primal sense farm:ia, jossa olimme Aino Pikkusaaren ohjauksessa. Kaikki sujui hyvin ja pennut saivat lisää elämänkokemusta myönteisissä merkeissä.

Tri:tä kuvasin heidän omalla kamerallaan, mutta sain pätkät myös omalle kännykälle. Musiikin valinta alkaa hieman olla haaste. Youtube tarjoaa paljon luvallista musiikkia, mutta esim. konemusiikki ei jotenkin istu koiratouhuihin. Samaa musiikkia ei viitsisi käyttää kahta kertaa. Ja niitä suosikkeja ei tietysti ole lupa käyttää, hmp.

Paimennuksen jälkeen oli edessä vielä Gizmon toinen rokotus. Painoa oli siellä punnittuna 7,8kg.

Ja tässä Gizmon 16 vko jumppavideo:



 

 





 

Nasun kanssa pääsimme paimennuspäivän päätteeksi illalla treenaamaan Timo Rannikon silmien alle. Takki oli jo tyhjänä aamupäivän menoista. En oikein saanut rataa kokonaisuudessaan haltuun, ja meno oli pätkivää. Hauska rata kuitenkin ja tulihan vähän liikuttua. Nasu oli normaaliin tapaansa lopuksi ihan piipussa, se jaksaa aina antaa kaikkensa ja vähän yli. Tulee huono omatunto, kun itse ei edes kunnolla hikoillut. Tarvitsen ohjaajan joka potkii, noh, vähän vauhtia minuun. Hikoilua on kuitenkin luvassa toivottavasti, koirille ja ohjaajalle. Ajattelin tilata meille oman Dobon, niin tulee vähän vaihtelua koiraharrastamiseen.