Laumaelämä lisää myös haasteita koiran kanssa elämiseen. Vaikka pennut voivat oppia tärkeitä taitoja perheen aikuisilta koirilta, poimivat pennut myös kaiken huonon käytöksen. Ja sanonta "laumassa tyhmyys tiivistyy" pitää paikkansa. Kun yksi sanoo "vuf" ikkunasta heijastuvalle kuvalle, niin toiset säntäilevät haukkuen sinne tänne. Kun yhden mielestä ohitettava koira on epämääräinen, niin toisetkin, ilman omaa arviointia, ovat tietysti heti samaa mieltä.
Olen joskus kuullut vanhemman koiraihmisen suusta, että kun omistaa yhden koiran, kouluttaa yhtä koiraa. Kun omistaa kaksi, kouluttaa kolmea. Ja niin edelleen. Viisaasti sanottu, niinhän se menee. Koirat pitää opettaa toimimaan yksin, ja yhdessä jokaisen perheen toisen koiran kanssa, ja kaikilla variaatioilla, jos koiria on useampi.
Pohdinta lauman iloista ja haasteista kumpusi oikeastaan siitä harmillisimmasta tilanteesta, kun perheen koirat eivät tulekaan toimeen keskenään. On (mutulla) todennäköisempää saada toimiva lauma aikaan, kun koirilla on riittävät ikäerot ja uusi jäsen saapuu pentuna. Aina sekään ei ole varmaa. Ja toisaalta, usein myös aikuisten koirien lauman vaihdokset onnistuvat.
Meidän lauman ongelmaksi on koitunut viidakon lait (?). Nasu on päättänyt että lauman vanhin, Sippa, saa nyt mielellään poistua. Herkku ja Gizmo tuntuvat olevan tilanteen ulkopuolella. Nasua ja Sippaa ei voi laittaa samaan tilaan, sillä Nasu hyökkää heti, jos saa vapaana palloilla. Käskyn alla väistää ja pysyy nahoissaan, kun valvon tilannetta. Jos käymme lenkeillä, vapaana tai hihnassa, kaikki on kuten ennenkin. Hiillostus alkaa kun mennään sisälle. Minne vain.
Omaan silmään Sippa liikkuu ja elää aika lailla kuten ennenkin. En tiedä mitä Nasun mielestä on muuttunut. Nasulla oli juoksut, hormonit varmasti vaikuttivat käytöksen käynnistymiseen, vaikka ennen ei ole vastaavaa tapahtunut. En usko, että tilanne enää rauhoittuu. Pyrin vaan pitämään Sipan elämän turvallisena, onnellisena ja rauhallisena. Kaikkien muiden myös.
Sippa avustaa nuoren polven keskittymisharjoituksia...
Ihana Sippa! <3 Mummiksesta ei uskoisi, että on jo 15v.!
VastaaPoistaEi uskoisi kyllä :) Se tässä tuntuukin hassulta, kun Sippa vaikuttaa ihan hyväkuntoiselta, liikkuu hyvin ja käyttää kaikkia askellajeja, hyppii ym. Mutta Nasun mielestä on ilmeisesti nyt liian raihnainen (?).
PoistaVoi ei, ikävä tilanne. :(
VastaaPoistaMiten Sippa reagoi Nasun vallankumousyrityksiin? Niin ikävää kuin se onkin, niin luulen että koirat tietää jo kauan ennen meitä milloin loppu alkaa häämöttää. Todennäköistä on, ettei tuossa tilanteessa auta juuri mikään muu kuin se, että kitkee tilanteet joissa konflikteja on mahdollista syntyä.
Sipalle paljon rapsutuksia ja hellyyttä <3
Yritys on ehkä väärä sana. Kun ei Sippa voi Nasulle mitään. Ei Sippa yritä vastustella tai sanoa mitään. Väistelee vain ja pelkää Nasua. Eikä Nasu ole ollenkaan reilu, vaan siltikin pöllyttää. Sippa vaikuttaakin ihan tyytyväiseltä makkarielämään portti turvana. Väsähtäneeltähän se vaikuttaa. Toisaalta, mikä on syy ja seuraus, vaikea määrittää. Ulos lähdetää niin, että Nasu menee ulos edeltä. Lenkillä onneksi kaikki on vielä ollut normaalisti, eli voidaan mennä metsään samassa porukassa. Ja sisälle sitten mennään vuorotellen niin, että Sippa saa kipittää ensin omalle alueelleen. Kun Sippa on enemmän yksin, huomaa että kuulo on heikompi kuin luulin. Mutta kyllä se kuulee. Oletan että näkeekin jotain, kun hypyt osuu tarkoitettuihin paikkoihin. Ehkä aavistuksen kömpelömpi ja hömelömpi se on kuin vaikka kesällä. Voihan tämä olla käynnistynyt myös joistain vuorovaikutuksen tulkintavirheistä, kun vanha ei enää huomaa toisten viestejä kuten ennen :/
VastaaPoista