keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Sitä samaa

Kun ei olla tehty mitään erityistä, niin ehkä siitä syystä ei ole tullut blogiinkaan kirjattua mitään.

Lähinnä olen yrittänyt keskittyä (juoksu)kontaktitreeneihin, tai ehkä enemmän energiaa on mennyt tarvittaviin tarvikkeisiin. Melkoisen työlästä on, verrattuna 2o2o treeniin, eikä jää kaivertamaan itsetuntoa jos luovutan jossain kohdassa. Mutta ei nyt vielä :) Haluaisin tosiaan oppia tekniikan.

Lampailla kävimme Gizmon kanssa toissa viikolla, pyöröaitauksessa harjoiteltiin suunnan vaihtoa ym. alkeita. Gizmo ja lampaat on minusta hyvä yhdistelmä tälläiselle aloittelijalle, Gizmolla on ajatus ja korvat (ainakin toistaiseksi) mukana.

Päätin jatkaa Trkmanin ryhmässä samojen agilityn alkeiden (Foundations class) parissa kuin keväällä. Kurssi antoi enemmän kuin ehdittiin sisäistää, joten paljon jäi vielä tekemättä. Rimoja nostetaan hitaasti, minusta on hyvä että joku valvoo sitäkin (joku muukin kuin minä). Keppejä ja kontakteja jatketaan kurssin aikana. Olen oikein tyytyväinen että Gizmon alkeet on tehty Silvian opissa, kun koirasta näkyy oma ajattelu, into, itsenäisyys, mutta samalla kuuliaisuus. Tämä tapa tuntuu sopivan meille. Kurssille ehtii vielä mukaan, suosittelen kaiken tasoisille :)! Erittäin antoisaa on taas katsoa toistenkin videoita, siitä saa ideoita ja oppia.

Meidän lähtötaso -video:


Gizmo muuten täyttää lauantaina vuoden... aika on mennyt mielettömän nopeasti! Nyt alkaa jännittää tulevat luustokuvat.

Nasun kanssa juostiin muutama startti, mutta eipä niistä mitään kerrottavaa jälkipolville. Yksi video löytyy FB:stä. Odottelen että minun oma pää joskus kehittyy riittävälle tasolle... Ja yritän sillä aikaa vakuuttaa itseäni kuten usein muille sanon: Jossain vaiheessa "melkein-tulokset" muuttuu tuloksiksi. Onneksi on kasapäin kannustavia suomalaisia sanontoja, kuten... poikkeus vahvistaa säännön...hehehee!

Dobosta sen verran, että jos siihen tökkää terävällä kepillä, se puhkeaa. Rest In Peace. Mutta ihan kiva sillä oli treenailla silloin tällöin vaihteluksi. Täytyy rehellisesti sanoa, että jumppasin yksin niitä juttuja selvästi enemmän, kuin mitä jaksoin koiria siinä pyörittää. Mutta katsotaan nyt saisko sitä vielä paikattua jotenkin... Tilaa se vei, siitä se oli kyllä kieltämättä hyvin epäkäytännöllinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti