Suomalaiset syövät kansana liikaa lihaa ja sillä on sekä terveydellisiä, että ympäristöllisiä seurauksia. Myös tuotantoeläinten olot kuuluvat tähän comboon aiheita, joilla jokaisen tulisi vähintäänkin vaivata älynystyröitään. Ja me pystymme kyllä enempäänkin.
Lihaton lokakuu sai minut pohtimaan myös lemmikkien ekologista jalanjälkeä. Kennelliiton mukaan Suomessa on 650 000 koiraa. Nykytiedon valossa koiran ravitsemukseen kuuluu liha, sillä ruoansulatusjärjestelmä on erilainen kuin esimerkiksi ihmisellä, eikä koira hyödy samalla tavalla kaikista samoista ravintoaineista kuin ihminen. Eli käytännössä koira ei voi viettää lihatonta elämää, mutta ravinnon ekologisuuteen voimme vaikuttaa.
Jos mennään siitä kysymyksestä ohi, että onko oikein tai järkevää pitää lemmikkejä, niin listaan kysymyksiä, joita lemmikin omistaja voisi ruokinnan osalta pohtia. Ehkä tapoja vaikuttaa on vielä lisääkin, mutta nämä tulivat nopeasti mieleen:
- Missä maassa ruoka valmistetaan? Ainahan lähempänä tuotettu ei välttämättä ole ekologisin vaihtoehto, vrt. suomalaiset ja ulkolaiset kasvikset ja hedelmät talvella. Toisaalta, asiat kehittyvät siltäkin osin. Mitä haluat tukea?
- Millaiset raaka-aineet? Miten ne on tuotettu?
- Kuinka ruoka saapuu Suomeen, jos se tulee ulkomailta?
- Mistä ja millä itse haet ruoan?
- Sopiva annoskoko. Ylipainohan on myös lemmikeille tätä päivää. Ruokaa annetaan liikaa ja/tai se on liian energiapitoista suhteessa aktiivisuuteen.
- Barf, kotiruoka, vai teollisesti valmistettu kuivaruoka? Vai jokin yhdistelmä näitä?
Törmäsin muuten mm. näihin sivustoihin surffatessani aiheesta. Kannattaa kurkata:
Kissa tai koira vegaanin perheessä – mitä ruoaksi lemmikille?
Vegaanihaaste
Mm. kasvisruokareseptejä kaksijalkaisille
 |
| Makutestissä kuiva savi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti