Melkein kaksi kuukautta sitten napsitut luustokuvat tulivat kirjaimina takaisin. Gizmon lonkat ja kyynärät ovat A/A ja 0/0, Nipsu siskon B/A ja 0/0. Jatkamme iloisina harjoituksia. Näitä pätkiä olen ottanut joskus syksyllä, mutta ovat jääneet koneelle...
Voin sanoa, että ennen luustotutkimuksia monesti mietitytti, miltä luusto näyttää. Gizmo remuaa päivittäin aikuisten koirien kanssa, juoksee metsässä niska menosuuntaan päin ja on loikkinut meidän aidan yli edes takaisin alle 5 kuukauden iästä asti. Pentuaitauksesta se mätkähti lattialle, kun kiipesi aidan yli, ollessaan alle 5 viikkoa. Sinnikäs syntymästä asti. Toisten tielle jumiutunut, elvytetty pentu. Olen koko ajan ajatellut, että erilaiset tasapainoilut ja kehonhallintatemput on sille vain turvaksi :)
Tässä vielä meidän joitain viime viikkojen treenejä. Hitaasti mutta varmasti... keppien lähetyksissä olen viime aikoina seisonut vain paikoillani, sillä huomasin alitajuisesti auttavani sisäänmenokulmia. Takaakierto ON vaikea, heti kun tulee minun liikettä yhtään enempää, Gizmo kiertää koko esteen. Serpentiini ON vaikea, kun näkyy putken suut niin ne imaisevat, ensin aivot, ja sitten koko koiran. Teen varmaan jatkossa ilman putkia, kunnes alkaa sujua paremmin. Wrappeja tehdään 50 cm:n korkeudessa, muutoin 45 cm.
Lähestyvä joulu on kieltämättä kuitenkin vähentänyt aikaa koirien kanssa. Tai ei ehkä aikaa koirien kanssa, mutta aikaa tietokoneella videon muokkauksen tai blogittelun merkeissä. Pidän joulun valmistelusta, on kivaa ostaa lahjoja, paketoida, askarrella... vähemmälläkin pääsisi mutta kun vaan tekee mieli väsätä kaikenlaista. Ihmeellinen joulumieli. Ihan pakonomainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti