Astuin tokokehään kolmen vuoden tauon jälkeen!! Se oli ihan liian jännittävää, mutta selvisin hengissä. Jäi ihan hyvä mieli, vaikka suoritukset meni vähän sinne päin...
Olisi auttanut jännitykseen, jos olisi käynyt katsomassa yhden kokeen ennen osallistumista. Tai jos olisi osallistunut mölleihin. Ettei olisi tarvinut kehän reunalla vakoilla montako käskyä saa antaa, tai että onko siinä alokkaassa jo seuraaminen juosten, hitsiläinen... Muistelen olevani koulutettu liikkeenohjaaja, saman muisti myös tuomari ja intoili josko pääsisin liikkuroimaan...
Vitsit sikseen, ihmeellisesti ne säännöt ja kiemurat siinä päivän mittaan palautuivat mieleen. Lisää kokeita vaan kalenteriin!
Gizmon suoritus meni ihan liian suuressa jännityksessä, mm. edellä mainituista syistä. Ja kun meillä ei ole yhteistä koetaustaa niin jännitti myös koiran valmistelut, ympäristön vaikutus, jännityksen vaikutus, nurmi ym ym. Tuloksena alo2, pisteitä 154, sij.5/16. Sehän oli jopa 6 pistettä alle 1-tuloksen, höh. Onnistuneella hypyllä olisimme olleet 1-tuloksen puolella...no siedetään harjoitella vielä!
Liikkeestä maahanmeno meni nollille, muutoinkaan ei täysiä pisteitä sadellut. Mutta oikeastaan oli paljon hyvää. Seuraamiset oli pitkähköt, mutta paljon laadukkaammat kuin Nasulla aikanaan. Kun Nasun kanssa aloitin kokeissa, en ollut oikein ehkä ajatellut, että pitäisi olla suunnitelma liikkeiden väliinkin. Minulla oli pitkään ongelmia niiden kanssa ja se vaikutti koko keskittymiseen. Gizmon kanssa tehdessä oli itselläni paljon rauhallisempi mieli.
Paikallamakuussa Gizmo pysyi, vaikka epäilin hieman asiaa, kun edellisissä treeneissä innokas uros ampaisi Gizmon ympärille eikä G. erityisemmin ilahtunut asiasta...
Hypyssä sähläsin itse, Gizmo teki eritavalla kuin odotin ja minulta meni pasmat sekaisin. Niin amatööriä, ei kyllä yhtään välähtänyt.
Perusasentoihin Gizmo ei meinannut taipua liikkeiden lopuissa, on varmaan varmisteltu liikaa. Tai sitten se ei vaan kiinnostanut.
Luulen että treeneihin uskallan vähän nostaa virettä ja palkkaamiseen/palkkaamattomuuten kiinnitän nyt paremmin huomion. Täytyy enemmän treenata isolla, mutta harvemmalla palkalla, ja vahvistaa edelleen myös suullista kehua sekä rapsutusta/silitystä.
Herkku oli kuitenkin hyvässä vireessä! En itsekään enää jännittänyt, sekin varmasti vaikutti. Herkku jaksoi ilolla tehdä töitä ja kun kehuin, niin tuuletti häntäputkella liikkeiden välissä, ja meinasi käydä kehänauhojen ulkopuolella! Asia ratkaistiin laittamalla Herkku käskyn alle liikkeiden väleissä...
Pisteet eivät olleet korkeat, 167,5 sij. 4/8, riittää kuitenkin avo1-tulokseen! Ja pisteitä meni vain meidän koe/treenitaustan huomioiden iloisista asioista. Herkku ennakoi aivan kaiken. Se lähti vauhdilla luoksetuloon, noutoon, maasta-istumiseen... hyppyä en enää uskaltanut sille edes kertoa tulevaksi, ja se hetken katseli ympärilleen etsien, kun sanoin "hyppy".
Ennakointi on minusta aina erittäin positiivinen ongelma, sehän vain kertoo että koira osaa ja haluaa. Malttia on pääsääntöisesti helpompi kasvattaa (poikkeuksia on toki).
Täytyy vielä mainita/mainostaa että kävin ostamassa Gizmolle omat valjaat. Nasun tuliaisvaljaat (kiitokset Tampereen osastolle) on osoittautuneet niin kestäviksi ja hyvän mallisiksi, että halusin Gizmolle samanlaiset. Kyseessä Zero DC short. Ei pyöri päällä, sopii kevyeen vetoon ja ihan tavalliseenkin käyttöön. Tässä mainoskuva (meillä on valitettavasti vaan tavalliset punaiset, kun ei ollut värivaihtoehtoja):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti