Sunnuntain ensimmäinen etappi oli Porvoon koiranäyttely. Edellisestä näyttelystä oli ehkä kulunut liikaa aikaa, kun portilla todettiin että eihän meillä ole käteistä mukana. Auto oli aika kaukana parkissa, pankkiautomaatista puhumattakaan. Onni oli tuttu työntekijä sisäänpääsyssä. Hänelle jäimme kiitollisuudenvelkaan, myös rahallisesti velkaa.
Näyttelyvierailun jälkeen suuntasimme Nuuksion kansallispuistoon.
Iltaa kohti hiljeni ja nuotiolla saimme olla jo hiljaisuudessa, vain Herkku yritti komentaa itselleen ruokaa. Kahvi maistui tiskiaineelle. Mietin, että olinkohan unohtanut huuhdella termarin kun sitä aamulla tiskailin.
Ostimme matkalta grillattavaa ja kahvi oli termarissa. Tulentekoon tarvittavat välineet tietysti unohdimme. Onneksi matkalla oli vielä Luontokeskus Haltia, josta poimimme tikut. Itse reitillä oli arvatenkin niin paljon väkeä, ettei luonnonääniä tarvinut kuunnella. Eli ei me niitä tikkujakaan tarvittu, nuotio toimi non-stop. Onneksi jätimme bordercolliet kotiin, ne eivät olisi nauttineet yhtälöstä metsä ja hihnat. Eikä mekään oltaisi nautittu siitä.
Iltaa kohti hiljeni ja nuotiolla saimme olla jo hiljaisuudessa, vain Herkku yritti komentaa itselleen ruokaa. Kahvi maistui tiskiaineelle. Mietin, että olinkohan unohtanut huuhdella termarin kun sitä aamulla tiskailin.
 |
| Herkku valvoo grillausta |
Sunnuntain pienet sattumukset laitan turnausväsymyksen piikkiin. Siitä on todisteena näin söpö mitalikin :) Ja onnekas sunnuntaihan meillä oli. Pääsimme näyttelyyn, pääsimme Nuuksioon ulkoilemaan ja saimme grillattua. Vaikka vähän väsyneeltä päivä tuntuikin.
Maanantaina vietiin myös bortsut metsään, kätköilyretkelle. Taas löytyi boksi, tällä kertaa tutkimalla todennäköisiä piiloja lähellä nollapistettä. Kelit on suosineet ulkoilua!
 |
| Herkku taas kytiksellä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti