tiistai 28. toukokuuta 2013

Vika pentutoko

Pentukurssi on jo takana. Mihin se aika oikein katosi? Kirjoitin ekasta kerrasta, ja nyt kirjoitan vikasta kerrasta... FC vie aika paljon energiaa, sillä se on minulle paljolti uutta asiaa. Tokokurssin asioitakin ollaan toki treenailtu, vaikken olekaan kokenut tarpeelliseksi niin paljon pureskella tekemäämme. Olen pitänyt kotitreenit vaihtelevina ja lyhyinä. Yleensä meidän sisätuokiot koostuu tempuista ja tokosta, yhdistellen. Kotipihassa yhdistyy agi ja toko.

Mutta nyt tulee pohdintaa. Mitä olemme tehneet, ja mitä teemme jatkossa!

Kurssin aikana teimme...

-perusasentoja, seuraamista, seuraamista, ja vielä seuraamista
-ruutua
-kaukoja
-tunnaria
-noutoa
-hyppyä
-jääviä

Missä me olemme...?

-Olen viime viikkoina vahvistellut seuraamisen liikkeellelähtöjä, täyskäännöstä oikeaan ja käännöstä vasempaan. Yritän jatkossa hieman pidentää seuraamispätkää/tehdä eripituisia seuraamisia, laadusta kuitenkaan tinkimättä.

-Olemme tehneet ruutunlähetyksiä noin puolesta välistä, ruudussa lelu. Näillä jatketaan harvakseltaan, pidennetään lähetysmatkaa ja vahvistetaan paikkaa. Toistaiseksi mennään leluruuduilla...

-Kaukojen liikeradat on kivasti jo hallussa. Olen koiran edessä enkä enää käsi kuonossa vie vaihtoja, vaan Gizmo tarjoaa niitä itsenäisesti. Takajalat pysyy kauniisti paikoillaan. Pikkuhiljaa lisäillään matkaa, pääpaino kuitenkin oikeissa liikeradoissa ja innokkuudessa.

-Tunnaria ollaan piiloteltu nurmikkoon, nenällä löytyy hyvin. Pari kertaa Gizmo on päässyt katsomaan ja nuuskimaan tyhjää tunnaririvistöä, väleissä nameja. Jatketaan näin, ja pikkuhiljaa sitten laittelen omaa lähemmäs tyhjää rivistöä.

-Vauhtinoudoilla jatketaan, kokeillaan erilaisia kapuloita, vieraita aina kuin mahdollista. Metalli on ollut koko ajan mukana.

-Hyppyä otetaan harvakseltaan, alohyppy on ihan mallikas jo. Voisin ehkä miettiä ylempien luokkien hyppyjen harjoittelua kesän aikana.

-Jäävien sanoja on vahvisteltu sisällä ja nyt varmaan enenevissä määrin aletaan niitä vahvistella ulkonakin. Ja kesän aikana yhdistellään seuraamiseen.

Paikallaolot? Kai ne tulee itsestään??

Jos ylläolevista vielä erittelee, niin evl-liikkeet voisivat olla treenissä nyt alkuun kerran viikossa tai kahdessa. Seuraamista kerran päivässä tai kahdessa. Kaukoja, noutoa ja jääviä pari kertaa viikossa tai tilanteen ja tason mukaan usemmin tai harvemmin.

Jos ei mitään mutkia tule matkaan, niin realistisena tavoitteena voisi olla syksylle alo1. Kurssin aikana tuli esille, että Gizmo keskittyy hyvin ja tekee hyvällä intensiteetillä. Nyt tietysti tarvitaan treeniä erilaisissa paikoissa ja erilaisilla alustoilla, ja työstetään liikkeet ja liikkeiden välit (!) kasaan!


perjantai 24. toukokuuta 2013

Lesson 3, part 2

Jatkoimme saman harjoituksen parissa. Yritin työstää vähän tiukempia käännöksiä ja liikkua itse paremmin. Kotona katsottuna, olisi pitänyt palkata kahden hypyn välissä, niissä kohdissa kun vauhtia on otettu putkesta. Silloin se väli levisi, ja pari palkkaamista olisi kyllä auttanut...!

Samalla videolla on myös osia toisesta harjoituksesta, pääsemme ihan selvästi menemään suoraa!

Lesson 3, part 2

Kontakteja on tietysti pohdittu jo paljon ennen Gizmoa. Mutta Gizmon kasvun myötä olen oppinut taas lisää itsestäni. Koska pidän itseäni kömpelönä kokonaisuuksien kanssa, mutta hyvänä hinkkaajana, niin olen päätynyt kontaktien osalta seuraavaan: (tietysti luotan myös etävalkun ohjeisiin prosessin aikana)

Kontaktitreeniä

Nasun kanssa käytiin eläinlääkärillä, kun epäilin korvatulehdusta, ja samalla punnitsin sekä Gizmon, että Nasun. Painot olivat hauskasti 16,2 kg ja 12,6 kg. Saman korkuiselta näyttävät. Hauskat punnitukset kategoriaan menee myös se, että olen kaksi kertaa punninnut minut ja Herkun, tuloksella 666 :).


tiistai 21. toukokuuta 2013

Lesson 3

 Harjoiteltavaa on enemmän kuin viikossa tunteja. Mutta onneksi näitä voi jatkaa ja jalostaa kehityksen myötä itsenäisestikin.

Kolmannen harjoituksen aiheena on kaksi pientä "rataa", joissa käännösten lisäksi tehdään myös suoria, venytettyjä hyppyjä. Koiran mukaan rimat, este-etäisyydet ja käännösten määrä. Käännöksiä siis enemmän niille, joilla ne tahtovat levitä. Näiden lisäksi tietysti jatketaan vanhoja juttuja, este-erottelua, cik/cap, multi-wrap (<-mikähän olisi hyvä suomennos...?), lähetysetäisyyden kasvatusta, kontakteja, keppejä... eli treenattavaa on yllin kyllin. Pennun kanssa on vielä treenattava ihan perusjuttujakin, leikkimistä ym.

Ekassa videossa vähän vaikeutetaan keppien sisäänmenoja, tehdään sana erottelua, aiheena kepit/sik/sak ja multi-wrappeja uudessa korkeudessa. Tokassa videossa keinua ja toinen rataharjoituksista, sen parissa jatkamme vielä. Ns. vastaanottava puoli tarvitsee vielä paljon treeniä, huomasin sen myös multi-wrapissa.


kepit/sik/sak


keinu ym.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kesä!

Kai sen nyt voi jo julkistaa alkaneeksi? Ainakin tänään tuntui kovasti kesältä.

Kesässä on ehkä sata parasta puolta, verrattuna muihin vuodenaikoihin! Voi mennä ulos törkäten liparit jalkapohjien suojaksi. Ei toppatakkia, huivia, hanskoja, hattuja, villasukkia (paitsi ehkä koleina päivinä)...! Kaikki vaan on niin helppoa. Liikunta monipuolistuu, hihna- ja metsälenkkien lisäksi voi pyöräillä, juosta (ehkä olen mukavuudenhaluinen, mutta edellämainitut ei houkuta pakkasella), ja...


...UIDA!!!


(Herkkuhan tonki vaan rannassa jotain syötäväksi kelpaavaa, ja omaa kissamaisen asenteen uimiseen)



http://www.youtube.com/watch?v=_SlEjKr9OS4

(Ps. youtube ja blogger ei halunnut tänään tehdä yhteistyötä, katsotaan korjaantuuko asia huomenna...)

tiistai 14. toukokuuta 2013

Kaksi tahmeaa

Herkku ja Gizmo.
Helatorstaina kisasin Vantaalla sekä Nasun että Herkun kanssa kaksi starttia. Herkku oli todella nihkeässä vireessä meidän normista virittelystä huolimatta. Agiradalla rakkaat kontaktit saivat Herkkua innostumaan, muutoin oli aika taistelua saada se pysymään liikkeessä. Hyppyradalle laitoin Herkun aitaan odottelemaan ja otin sen siitä mukaan juuri ennen lähtöä. Parempi. Ihan siisti rata ja suht kevyttä menoa. Sitten keppien jälkeen nenä veti maahan, kuten edelliselläkin suorittajalla.  Houkuttelu eteenpäin vei aikansa... tuloksena radoilta oli 5 ja yliaika 0.

Tietysti sitten olen pohdiskellut virettä... meillä on ollut nyt hyvä vauhti ja into, viimeisimmissä kisoissa ja treenatessa. Vähän mietin säätä, ehkä oli yllättäen lämmintä Herkulle. Olinko itse jotenkin erilainen? Varmaan olinkin, kisa on eri tilanne kuin treenit. Toisaalta, minulla oli ihan varma olo lähteä Herkun kanssa tekemään. Viime aikaisten treenien perusteella en odottanut tätä, vaikka tiedän että H. käy tuulella. Se että H. käy tuulella (motivaatio ei aina kohdillaan), on varmasti seurausta puutteellisesta pohjatyöstä. Jatkamme harjoituksia!

Nasun kanssa ei tarvinut taistella motivaation kanssa. Radat kivat, haastavia yksityiskohtia, osasta selvittiin ja osasta ei. En vielä ole valmis, mutta harjoittelen. Toisaalta ihan lupaavia yrityksiä, ehkä saan vielä kokonaisuuksiakin joskus kasaan. Parissa kohdassa unohtui taas se huolellinen ohjaus, kun ajatukset oli seuraavassa tilanteessa. Joissain kohdissa mielestäni onnistuin ihan kauniisti.

Ja sitten se tahmea Giisseli, 7kk. Viime aikoina olen huomannut, että Gizmoa kiinnostaa helposti ihan hänen omat juttunsa. Haistelu on hyvin korkealla sijalla tekemisessä. Ja kaverit, ne ovat isompi häiriö kuin hetki sitten. Kun kutsun Gizmoa, se voi seisoa ja katsoa minua, ja käydä maahan lojumaan. Namitkaan ei ole mikään superjuttu, joskaan en sanoisi että Gizmo on koskaan ollut kovinkaan ahne. Minusta se tuntuu kaikessa tekemisessä tällä hetkellä vähän tahmealta. Vanhat tutut jutut sytyttävät sen nopeasti, esim. cik/cap (jossa palkkaankin lelulla). Keittiötreenit on samanlaiset innokkaat kuin ennenkin. Mutta esim. ulkona namitokot ei sytytä sitä. Se tekee kyllä, mutta jotenkin tunnen että se on tahmaista. Ei niin virkeää kuin toivoisin ja olen nähnyt. Ei ulkopuolinen varmaan edes huomaisi. Ehkä murkkuoireita... Vahtiminen ja epäluuloisuushan alkoi jo varhain.

Siispä pitäydymme erityisen kivoissa ja helpoissa jutuissa nyt hetken. Ja ehkä teemme jälkeä ja piilotamme tunnarikapulaa. Tunnarikapulan etsiminen oli nimittäin tämän päiväisten tokotreenien paras ja kiinnostavin juttu! Leikitään paljon ja palkkaan paljon. Annoskokoakin voisi taas tarkistaa, Gizmohan on syönyt kaksinkertaisia annoksia verrattuna Nasuun ja Sippaan.

Trkmanin Foundations class etenee. Kurssi on luova, sieltä voi poimia niitä juttuja, joihin oma koira tarvitsee treenausta. Me olemme tehneet viime aikoina kasia kahdella hypyllä ja putkella, cik/cap sanojen erottelua, este-erottelua, lähetystä ja kerran kujakeppejä. Koostan videota kun taas ehdin. Uusimmassa tehtävänannossa pääsemme harjoittelemaan suoraan etenemistä!

Vapaapäiviä odotellessa!

lauantai 4. toukokuuta 2013

Tokokurssilla

En edes muista milloin olen viimeksi ollut tokoryhmässä!!

Pitihän Gizmo toki ilmoittaa penturyhmään, ja nyt on ensimmäinen kerta takana. Repussa oli nameja, leluja... ja kaikenlaista roinaa agitreenien tiimoilta. Hieman jopa jännitti! Mitähän me oikein tokotunnilla tehdään, jaksaakohan Gizmo, malttaakohan Gizmo, osaankohan minä... ihan tuntui, niin kuin olisi vieraalla maalla. Mehän ollaan treenailtu vain yksikseen, omassa keittiössä!!

Mutta jostain syvältä pulppuaa innostus ja jostain putkahtelee mieleen asioita... "näinhän se menikin". Gizmoakin jännitti ensin vieraat koirat, mutta ei ne suuremmin häirinneet tekemistä. Minusta Gizmo teki jopa samantasoisesti kuin kotona. Toki se välillä vilkuili muiden touhuja (etenkin velipoika kiinnosti), mutta niitä vieraita koiria ei olekaan koskaan meidän keittiötreeneissä.

Tunnilla tsekattiin kontakti, perusasento, seuraamisen alkeita, luoksetulo, leikkiminen ja kosketusalusta. Gizmon kanssa on tosi leppoisaa treenailla. Yritän aina harjoitella lyhyesti ja laadulla, ja palkkailen pääsääntöisesti sitä edelleen omalla ruoalla ja leluilla. Tokoryhmässä meillä toki oli lihapullat mukana. Gizmon palkkausta on helppo vaihtaa lelusta namiin ja namista leluun.


Innostuin taas kokeilemaan tokohyppyä, ja tässä tämän hetkinen suoritus:


 
 
 
Olemme myös tehneet foundations class-treenejä, uusimmat löytyy taas meidän videoista. Teki mieli videolta kellottaa Nasun ja Gizmon ajat samalla harkkapätkällä, eroa tuli tasan sekunti, Gizmon hyväksi.

Milloin Gizmo on kasvanut noin aikuisen näköiseksi??? Vaikka pieni kirppuhan se on edelleen, jopa kutistunut, jos meidän vaakaan on luottaminen. Se näytti Gizmon painoksi 11,7kg. Noin 5kg vähemmän kuin Nasun paino. Mutta ne alkavat olla suht saman korkuisia ja pituisia. Toki ulkoisesti näkee, että hyvinkin eroa voi olla 5kg.

Gizmon veli valitettavasti odottaa leikkausta olkien ocd-muutosten vuoksi. Nämä on niitä kasvattamisen surkeita puolia. Terveysasioita kun ei voi parantaa kouluttamalla. Terveysongelmat saa aina mielen matalaksi joksikin aikaa. Joitain asioita ei halua liikaa ajatella edes parin vuoden kuluttua. Niitä pohtii lyhyesti silloin, kun on sopiva hengähdystauko. Ne itkettää joskus salaa.
Sellainen pistää miettimään, mikä järki on yhtään missään koiratouhuissa. Jos harrastaisi vaikka tanssia, seinäkiipeilyä tai postimerkkeilyä... jotain henkisesti turvallista. Eikä tarvisi mennä aina likaisissa lenkkitakeissa, auto ihan koirankarvassa...

Pahin suru ja harmistus kyllä laantuu ajan kanssa, vaikkei asiat unohdu. Kävin tänään kevään ensimmäisellä pyörälenkillä Herkun ja Nasun kanssa, seurailin niiden rentoa ja kaunista ravia, kun ne saivat määrätä niille sopivan tahdin. (Kyllä, niille löytyy yhteinen sopiva vauhti.) Sellaisena hetkenä rakastaa elämää koirien kanssa. Ainakin sitä tavallista arkea, siellä omassa kuplassa.

Mutta sitten minua hemmoteltiin myös agilitytuloksilla ja oli tultava pois kuplasta! Nasu x Retu -pentueesta Isla teki tänään 3 nollaa ja yhden vitosen neljästä startista, ansaiten samalla menolipun agilityn SM-kisoihin! Ekana meidän kasvateista! Onnea Laura ja Isla, ihan parhautta!!